Eilen kävimme rakenneultrassa raskausviikkojen ollessa 20+3. Poikanen vastasi viikkoja 20+0, mikä sinällään siis ihan normaalia kun paino kuitenkin vaihtelee matkan varrella. Välillä kehittyy muut jutut kuin paino ja sitten taas saatetaan ottaa painossa spurtti. Tosin meille on jo sovittu joulukuulle painokontrolli koska Venni syntyi sen verran pienenä.

Kaikki rakenteet saatiin hyvin katsottua ja kaikki oli mallillaan. Mistään ei jäänyt epäilyksiä tai huolia. On ihanan helpottavaa  ja huojentavaa kuulla "näyttää normaalilta, vastaa viikkoja jne.". Matkalla ultraan sanoin Eetulle että oikeastaan ensimmäisen kerran Ellin ajan jälkeen minusta oli oikeasti mukava mennä ultraan ja menin sinne luottavaisin mielin. Toki pieni jännitys kuuluu asiaan, mutta nyt voin sanoa että tunsin rinnassani enemmän intoa kuin pelkoa astellessani poliklinikan ovista sisään. Toki sitä on aina hiukan katkera kun minulta on viety ne raskausajan vaaleanpunaiset lasit ikiajoiksi, mutta tämä raskaus on kuitenkin jo paljon helpompi henkisesti kuin heti seuraava vauvan menetyksen jälkeen. Vennin pähkinäraskaudesta en muista juuri mitään. 

Nyt olen jotenkin asennoitunut muutenkin eri tavalla, johtuen ehkä siitä että tämän vauvan jälkeen raskaudet ja vauvat saavat osaltamme jäädä, ainakin jokuseksi vuodeksi. Mietin jopa ensi kertaa ottaisinko vauvalle äitiyspakkauksen vaikken todellakaan välttämättä siitä mitään tarvitse. Ihan vaan sen fiiliksen vuoksi. Oikein on varmasti tehdä kummin vain. Tämän vuoden pakkaus oli myös eka näihin neljään vuoteen mikä miellyttää pääsääntöisesti omaa silmääni. Saa nähdä...kohtahan tuon saisi tilata. Toisaalta 170e:lla saisi ostettua jotain meille oikeasti tarpeellista. Vauvalle pitäisi hankkia uusi patja pinnasänkyyn. En ole ostellut vielä muuta kuin pari bodya kirppikseltä. Ainiin ja itkuhälyttimet rikkoutuneiden tilalle. Vauvakirjakin pitäisi hankkia. Olen melko ahkerasti täytellyt Liljan ja Vennin kirjoja. Voisinkin tehdä niistä jonain päivänä oman postauksen.

Vointiani on muutamasti kyselty. Paineentunnetta on noin viitenä päivä seitsemästä, samoin pääkipua. Paineentunteen aiheuttaa selkeästi fyysinen kuormitus ja touhuaminen. Koetan sitten heti ottaa vähän iisimmin jos siltä alkaa tuntua. Nyt vaivaksi on tullut myös iskias-kipu joka osaa olla todella kivulias vaiva! Ainakin Liljan aikaan muistan kärsineeni samasta suht samaan aikaan raskautta. Täytyy googletella venytysohjeita kun äitipolilla eivät osanneet neuvoa.

Vauva oli raivotarjonnassa ja istukka oli 1,5cm päässä kohdunsuulta. Se todennäköisesti siitä siirtyy vielä itsestään kauemmaksi kohdun kasvaessa. Muulloin se saattaa vaikuttaa synnytystapaan. Venniltä istukka oli aluksi osin kohdunsuun edessä mutta siirtyi kyllä, joten en ole yhtään huolissani asiasta.

Kotona odotetaan kovasti pikkuveljeä. Lilja kehuu mahaa ihanaksi ja on kertonut auttavansa äitiä sitten vauvan hoidossa. Lilja jopa kysyi saisiko vauva nukkua hänen vieressään mutta kun muistuttelin että vauva herää yleensä usein yössä itkeskelemään maitoa tai jos vaippaan on tullut jotain, niin kuulema saakin nukkua äidin ja isin huoneessa. Venni ei vielä ymmärrä asiaa, vaikka on puhuttu että meidän Venskusta tulee isoveli <3

Poikanen rv20+3 332g

IMG_1332.jpg

IMG_1330.jpg